sunnuntai 10. maaliskuuta 2013

Valivali valiokodista

Minä en mielestäni ole kova valittamaan ja jos valitankin, yritän löytää myös ne positiiviset puolet asioista. Välillä toki valitan, lähinnä perheelle milloin mistäkin murheesta ja kohtalotovereille gradun puurtamisesta. Valittaminen voi auttaa purkamaan harmia ja käsittelemään asioita. Liika valittaminen on kuitenkin turhaa ja yritän aina lopetta ajoissa. 

Tällä kertaa ajattelin valittaa meidän kodista. Nyt moni lukija varmaan järkyttyy, sillä meidän koti on oikea unelmien täyttymys. Sitä se on myös minun mielestäni, mutta eipä tässä maailmassa mikään taida olla täydellistä. Jokaisessa tarkkaankin suunnitellussa kodissa on ongelmakohtansa, jotka välillä arjessa nousevat mieleen. Jokaisessa kodissa on myös kohtia, jotka ideaalitilanteessa olisivat vielä parempia. 

This time I wanted to complain a little bit. Every home -even our dreamy one - has its flaws. I love the black-and-white floor but not the fact that it's actually plastic and not wood. I like our kitchen and bathroom but the  cupboards and tiles aren't exactly my style. I wish some of our windows weren't painted shut and that the tiled stoves hadn't been taken down in the 60s. And my husband's electic drumms are a bit of an eyesore.  Despite these little complaints I still love our home and it's perfect for us right now. 

Melkein jokaisessa mustassa ruudussa näkyy valkoinen roska.
Aloitetaan meidän ihanasta mustavalkoruudullisesta lattiasta. Minä rakastan sitä, mutta se olisi VIELÄ tyylikkäämpi, jos lattia olisikin lautatattia ja ruudut olisi maalattu siihen. Tämä on siis muovimattoa. Kontrasti on myös aika kova, jolloin lika ja pöly näkyy helposti kummassakin värissä. Toisaalta, muovimatton on äärimmäisen helppo puhdistaa. Ja tietysti, jos jonkinlainen muovimatto, niin sitten tällainen mustavalkoruudullinen!

Tarvittaessa myös petaamattoman sängyn saa piiloon haitarioven taakse. 
Meidän makuuhuoneen ja keittiömme välillä on suuri aukko, jonka saa tarvittaessa kinni haitariovella. Jos minä saisin päättää, olisin tehnyt vähän pienemmän aukon tai ainakin vaihtaisin siihen vähän nätimmän haitarioven. Ehkä aukon suuruus selittyy sillä, että moni varmaan laittaisi olohuoneen tähän keittiön ja ruokailutilan läheisyyteen, jolloin tila on yhtenäisempi. Toisaalta haitariverho on täysin välttämätön: aamulla toinen voi jäädä rauhassa nukkumaan (minä), kun toinen jo laittaa aamiaista (mies). Haitariverho vie älyttömän vähän tilaa verrattuna esimerkiksi parioviin. 

Hankala uuni on asia, jonka ainakin vaihtaisin tästä keittiöstä.
Oi miten minä haaveilenkaan siitä, että saan jonain päivänä (toivottavasti) tehdä keittiöremontin alusta loppuun! Meidän keittiö on ihan ok, mutta minulla on ehkä noin miljoona ideaa, miten sitä voisi kehittää ja tehdä siitä toimivamman. Lisäksi nuo kaapit ovat ihan neutraalit, mutta eivät aivan oman makuni mukaiset. Esimerkiksi Kvänumilla on ihania keittiöitä ja toisaalta haaveilen tietysti jostain värikkäästä. Toisaalta, ei meillä kuitenkaan vielä olisi rahaa remonttiin, joten minulle riittää nyt haaveilu. 

Jotain muutosta olen sentään saanut kylppäriin: uuden kunnollisen pyykkikoneen!
 Toinen huone, jonka remonteraamisesta haaveilen on kylpyhuone. Sekin on vallan mukiinmenevä ja sininen on ihan kaunis väri. Se ei vaan ole minun lempivärini, vaan haluaisin jotain kirkkaampaa ja karkkimaisempaa. Toisaalta jokin hyvin neutraalinkin värinen laatta olisi hyvä, koska pyyhkeillä ynnä muilla ilmettä voisi vahdella helposti. Ja silti, tämä on miljoona kertaa parempi kuin moni muu näkemäni kylpyhuone! 

Näistä vasemmanpuoleinen aukeaa, oikean puoleinen ei. 
Kotimme ikkunoita olen ylistänyt ja parjannut ennenkin. Ikkunat sinänsä ovat aivan ihanat ja kauniit, mutta niistä suurin osa on maalattu umpeen. Yläikkunoita ei saa lainkaan auki ja hienot mekanismit eivät toimi. Jos minulla olisi aikaa, rahaa ja mahdollisuus, haluaisin huoltaa ikkunamme kuntoon. Tärkeintä kuitenkin on, että ikkunat ovat niin huippukauniit ja niistä osa aukeaa ihan normaalisti. Toinen harmi on ikkunalautojen puuttuminen. Siitä saa varmaan syyttää aikakautta ja arkkitehtia. Suunnitteluvirhe, Kaarlo Thomander!

Mitä kuvasta puuttuu?
Myöhemmistä aikakausista johtuva valituksenaihe näkyy tässä kuvassa. Tai oikeastaan ei näy. Olen lievästi katkera 60-luvun uudistusinnolle, koska meidän asunnosta on purettu silloin kakluunit. Kaiholla olen kurkkinut ikkunoista naapurien kakluuneja. Eihän niitä välttämättä lämmitettäisi, mutta olisivat ne kyllä kauniit! Toisaalta on pakko myöntää, että lisätila on kiva asia. 

Miksei näitä valmisteta nätin värisinä?

Niin. Minusta on hienoa, että musiikki ja erityisesti rummut ovat miehelleni tärkeä asia ja hän on myös hyvä tässä harrastuksessaan/puoliammatissaan. En voi silti kieltää, ettenkö joskus haaveilisi että näiden sähkörumpujen paikalla olisi esimerkiksi toinen vaatekaappi tai jotain muuta kaunista. Hyllyjen päällä säilytettävät rummut sen sijaan haluankin pitää siellä, ne ovat hienoja! Ehkä jonain päivänä meillä on niin iso talo, että siinä on myös erillinen treenihuone. 

Kun näitä valituksen aiheita tässä kirjoitteli, niin huomasin että melkein kaikissa on myös positiivinen kääntöpuolensa. Enkä todellakaan halua liikoja valittaa, sillä pidän meidän kodista kovasti! Lämminkin täällä on, mikä ei ole ollenkaan itsestään selvää. Huomasin myös sen, että nämä pienet valituksen aiheet antavat tilaa haaveille. Puoli hupia sisustamisessa on se haaveilu ja minä voin rauhassa haaveilla esimerkiksi keittiöremontista. Pienet viat myös helpottavat ehkä irrottautumista tästä kodista jossain vaiheessa, mutta toivottavasti ei vielä pitkään aikaan! Meidän valiokotimme!

Millaisia ongelmakohtia tai valituksenaiheita sinun kodissasi on?

12 kommenttia:

  1. Minähän keksisin meidän täydellisen ihanasta kodista vaikka sata valituksen aihetta! :D

    Pari minibudjetin ideaa nousi mieleen, kun katsoin noita kuviasi:

    Keittiönkaappien ovet voi maalata.

    Haitarioven voisi piilottaa ihan tavallisten verhojen taakse, kun se on avoinna. Tai sen voisi päällystää kankaalla tai tapetilla: jokainen haitari omalla värillään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vinkeistä! Kaappeja emme luultavasti maalaa, koska valkoinen on luultavasti sopivan neutraali myös seuraavalle vuokralaiselle. Haitarioven tuunauksen jätän hautumaan, en ollutkaan ajatellut sitä.

      Poista
  2. Kvänumilla oli todellakin upeita keittiöitä. Ehkä teilläkin on jotain sellaista kun muutamia vuosia kuluu.

    Ruutulattiasta on todellain pakko olla kahta mieltä. Se näyttää ihanan tyylikkäältä, mutta kaikki roskat näkyvät. Mutta ehkä se on vaivan arvoinen.

    Ava

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä joskus saan tosiaan oikein unelma keittiön!

      Lattia on kyllä vaivan arvoinen, jos sen vaivan ylipäätään viitsi nähdä... :/

      Poista
    2. Vastaus voisi olla robotti-imuri ;)

      Poista
    3. Kaikista paras olisi robotti-moppi! Onkohan sellaisia?

      Poista
  3. Iik! En rupea tähän, koskapa korjausten tekijä olisin minä itse. Hui! Mutta harmittelen kanssasi kakluunittomuutta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kakluunittomuus on tosiaan surullista. Mitä ihmettä ne silloin 60-luvulla ajatteli? Ja mitäköhän 2010-luvun sisusturatkaisuja parjataan vuosikymmenien päästä? Moniakin varmaan.

      Poista
  4. Valitan harhaanjohtavasta otsikosta! Tuoko muka valitusta? Pelkkiä ystävällisiä kehittämisideoita!

    t. VE

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kieltämättä en ehkä päästänyt sisäistä valittajaani kunnolla valloilleen. Se olisi tuntunut vähän epäkiitolliselta ja haluan pitää tämän blogin kuitenkin positiivisena. Nuo ovat kuitenkin kohtia, joista valitan, jos valitan.

      Poista
  5. Olipa kiva lukea tällainen postaus! Meidänkin kodissa on ehdottomasti enemmän plussia kuin miinuksia, mutta miullakin olisi useampi kehitysehdotus: keittiön ovet pitäisi vaihtaa, ajan patina alkaa nimittäin näkyä kulmissa. Yläkertaan haluaisin samaa laminaattia kuin alakerrassa, mutta sitä ei myydä enää. Kylpyhuoneen sini-valkoiset kaakelit ovat miusta kauheat enkä pidä tuulikaapin ovesta yhtään. Valivali. :D

    Aina voi hakea piristystä siitä, että aika kultaa muistot: kun joskus asutte muualle, muistat tuosta teidän nykyisestä asunnosta kuitenkin vain ne kivat jutut. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kylppärin kaakelit on siitä hankala kehityskohde, että ne on aika kallista vaihtaa ja työlästä. Ja tuokin on ikävää, ettei sitä laminaattia valmisesta enää.

      Varmasti aika kultaa muistot! Ei niitä pieniä epäkäytännöllisyyksiä enää muista. Paitsi tietysti ehkä niin, että osaa nauttia esimerkiksi alusta asti itse suunnitellusta keittiöstä ja tai kylppäristä, kun vihdoin sellaisen saa.

      Poista

Hauskaa kun kävit ja kiva kun kommentoit! :) Karkkis tykkää kovasti.